Me tiedämme hyvin, että Alvar Aallon suunnittelema Lakeuden Risti on erittäin arvostettu ja tunnettu kohde maailmalla. Arkkitehtuuri asettaa kuitenkin joitakin haasteita muutostöihin niin sisällä kuin ulkona.

Tällä kertaa keskityn kirkon äänentoiston aiheuttamaan haasteeseen, jota voisi kutsua myös jonkin asteiseksi probleemaksi.

Alun perin kirkkosalissa ei ollut äänentoistolaitteita ollenkaan. Nykyinen ratkaisu perustuu useaan suurikokoiseen pilariin kiinnitettyyn kovaääniseen, jotka on Aalto- museon valokuvakokoelman ajoitusten perusteella asennettu todennäköisesti 1990 – luvulla ja joita nyt on hiljattain nykyaikaistettu.

Uudistus tuli todella tarpeeseen sillä äänen kuuluvuuden kannalta oli suuria ongelmia kuulla varsinkin kirkkosalissa puhetta.

Sen saimme monissa jumalanpalveluksissa ja tilaisuuksissa kokea, mikä oli todella ikävä asia. Asiasta minulle usein huomautettiin, eikä aiheetta.

Asiaan on saatu parannus ja nyt oikein asennetut pääkovaääninen ja sivukovaääniset antavat mahdollisuuden saarnojen ja muiden esitysten vaivattoman kuulemisen kirkkosalin eri puolilla.

Tässä äänentoiston uudistamistyössä on mielestäni onnistuttu hyvin ottamalla huomioon kirkkosalin arvokkuuden ja kaikki kaiuttimien telineiden, kiinnikkeiden ja johdotusten suunnittelun ja toteutuksen. Kiitos kuluu kaikille sillä työ on vaatinut tarkkaa suunnittelua ja toteutusta. Kun nyt tutustuu kirkkosaliin tarkemmin, ei uudistustyötä huomaa juuri ollenkaan.

Erityisen haasteen tuo äänentoistolle tuo vierailevat orkesterit ja solistit, jotka käyttävät omia äänentoistolaitteita. Ohjeistus heillekin on annettu jos vain niitä noudattavat.

Me voimme nyt mennä nauttimaan Lakeuden Ristin hyvästä äänentoistosta ja tietysti evankeliumin ilosanomasta jo ensi sunnuntain messuun.

 

Matti Kuvaja

kirkkovaltuutettu

 

Suomen valtio, kuntayhtymät ja kunnat omistavat palvelurakennuksia, jotka kuuluvat Suomen rakennuskannan heikoimpiin osiin. Korjausvelka on noussut jo yli 5 miljardiin euroon.

Tämä on todettu moneen eri otteeseen mutta nyt viime vuosina asiaan on vasta tartuttu.

 

Mikä on Seurakuntien kiinteistöjen tilanne?

Väitän, että se ei paljon parempi ole. Korjausvelka noussee ainakin 1 miljardin luokkaan. Seurakunnissa kyllä tehdään vuosittaiset poistot rakennuksista mutta rahat ikävä kyllä on kulutettu aivan muihin asioihin kuin kiinteistöjen korjauksiin. Omat vikansa on ollut niin viranhaltijoissa kuin luottamushenkilöissä, joihin itsekin kuulun. Virkamiehet eivät jostain syystä ole uskaltaneet esittää korjauksia ja luottamushenkilöt ovat päätöksillään siirtäneet ja siirtäneet niiden toteuttamista. Näin ei voi enää jatkua.

 

Seinäjoen Seurakunnan kiinteistöjä on määrältään  55 eri tilaa joiden yhteen laskettu maapinta-ala on noin 340 ha sekä vesipinta-ala on noin 1 ha. Rakennusluvan vaatimia rakennuksia tai rakennelmia on yhteensä 142 kpl joiden yhteenlaskettu kerrosala on 39 319 m2 ja tilavuus 197 712 m3. Siis valtava määrä, jotka on pidettävä kunnossa tai korvattava uudinrakennuksella.

Alueseurakunnan kiinteistöt tai huoneistotilat ovat kirkkoja, seurakuntakoteja, siunauskappeli, hautausmaan huoltorakennus, asuinkerrostaloja, liikekiinteistö (Kauppakulma), johon sijoitettiin aikoinaan metsätuloista saadut rahat.

Erikseen tulevat kolme leirikeskusta, honkiniemessä, lankarissa ja ahonniemessä. Leirikeskusten kohtalo tulee selvitettäväksi lähivuosina. Onko seurakunnalla varaa pitää omistuksessaan kolmea leirikeskustaa?

Nurmon kappeliseurakunnassa kiinteistöt muodostuvat kirkosta, hautausmaan huoltorakennuksista, seurakuntaloista, pappilasta, kerhotiloista ja uudesta kerhotilasta Karhuvuoressa. Näissäkin monissa on viime vuosina todettu korjaustarvetta. Nurmoon tulisi rakentaa uudet ajanmukaiset tilat seurakuntakodille ja nuorisolle. Olen ottanut itsekin siihen monesti kantaa ja toivottavasti rakentaminen toteutuu mahdollisimman pian. Leirikeskus Lankaria tulisi kehittää myös niin, että siellä voitaisiin järjestää pitopalvelutoimintaa ulkopuolisille käyttäjille enemmän. Nurmon alueella on onneksi maata, jota voidaan kaavoittaa ja saada rahaa rakentamiseen.

Ylistaron kappeliseurakunnan kiinteistöt muodostuvat kirkosta, siunauskappelista, virasto- ja seurakuntatalosta, hautausmaan huoltorakennuksista ja Ojalan pappilasta. Korjausvelkaa on näissäkin rakennuksissa ja korjauksista tulee huolehtia. Seurakuntalaisten ja henkilökunnan tulee saada työskennellä terveissä tiloissa.

Peräseinäjoen kappeliseurakunnan kiinteistöt ovat kirkko, seurakuntatalo, koppi, hautausmaa ja huoltorakennus. Kirkko ja koppi tarvitsevat nopeasti toimenpiteitä. Nuorisolle tulee nopeasti saada uudet tilat.

Seinäjoen seurakunnan strategiassa on yksi alue seurakunnan toimitilat. Ne tulee olla terveet ja käytännölliset joissa seurakuntaisten ja henkilökunnan on turvallista olla ja työskennellä.

Mahdollisiin sisäilmaongelmiin on tartuttava nopeasti. Hyvä hallinto velvoittaa proaktiiviseen viestintää ja siihen meidän omassa seurakunnassa tulee pyrkiä.

 

Seurakuntiin valitaan päättäjät marraskuun seurakuntavaaleissa ja on tärkeää, että joukossa on myös talous- ja kiinteistöalan asiantuntemusta. Hyvä taloudenhoito antaa mahdollisuuden mahdollisimman monipuoliseen toimintaan evankeliumin ilosanoman levittämiseksi kaikelle kansalle.     Matti Kuvaja, Seinäjoki

 

 

 

 

 

 

 

MITÄ JOS LAITETTAISIIN KOULUT, PÄIVÄKODIT JA MUUT RAKENNUKSET KUNTOON?

Suomen valtio, kuntayhtymä ja kunnat omistavat palvelurakennuksia, jotka kuuluvat Suomen rakennuskannan heikompiin osiin. Korjausvelka on noussut jo yli 5 miljardiin euroon.

Koulujen osuus on noin 3 miljardia euroa.

Miksi näin on?

Kuntayhtymissä ja kunnissa tehdään kyllä vuosittaiset poistot rakennuksista mutta rahat ikävä kyllä on kulutettu aivan muihin asioihin kuin kiinteistöjen korjauksiin. Omat vikansa on ollut niin viranhaltijoissa kuin luottamushenkilöissäkin. Virkamiehet eivät jostain syystä ole uskaltaneet esittää korjauksia ja luottamushenkilöt ovat päätöksillään siirtäneet ja siirtäneet niiden toteuttamista.

Suomalaisissa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelee päivittäin yli 600 000 lasta ja nuorta. Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle pari vuotta sitten jätetyn raportin mukaan 12-18 prosenttia koulujen ja päiväkotien rakennuskannasta on vaurioitunut.

Seinäjoella tuo luku ei paljonkaan eroa todellisuudesta. Minun mielestä meidän pitää päästä tässä asiassa mahdollisimman pian täysin terveeseen rakennuskantaan.

OAJ.n mukaan yli kolmasosa opettajien työpaikoista on todettu terveydelle haitallinen sisäilmaongelma.

Mitä tästä aiheutuu?

Huono sisäilma altistaa lapset ja nuoret sekä heidän opettajansa infektioille, allergioille ja astmalle. Vuosittainen koulujen korjaustarve on moninkertainen toteutuneeseen verrattuna. Vanhojen, huonokuntoisten ja tekniikaltaan vanhentuneiden rakennusten toinen ongelma on huono energiatalous.

Valtio ja kunnat kärsivät rahapulasta. Koulut kuitenkin voitaisiin laittaa kuntoon, jos oppilaiden hyvinvointi laitettaisiin prioriteettien kärkeen. Näin ainakin minä haluaisin. Jos velkaa kerran otetaan, niin käytettäköön sitä sitten tulevaisuuden tekijöiden hyväksi.

Kiinteistöjen tekniikan modernisointiin tulee tulevaisuudessa panostaa sillä se on hyvin kannattava investointi. Nykyaikainen tekniikka on tehokkaampaa kuin vanhanaikainen järjestelmä. Sisäilmaolosuhteet paranevat ja energiakulutus putoaa.

Nämä ylläolevat asiat olen todennut todeksi ollessani monien rakennustoimikuntien puheenjohtajana.

Parantaako investoinnit energiatehokkaaseen kiinteistötekniikkaan sisäilman laatua?

Kyllä. Se parantaa myöskin toimistojen työympäristöä ja taloyhtiöiden asukkaiden olosuhteita ja asumismukavuutta.

Rakennusten sisäilmaongelmien hoitaminen on yksi parhaista sijoituksista, jotka yhteiskunta voi tehdä. Korjausten laiminlyönti ja energian tuhlaaminen  on suorastaan vastuutonta toimintaa samaan aikaan, kun kunnat leikkaavat varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja terveydenhuollon resursseista. Tällaisesta päätöksenteosta minä ainakin sanoudun irti jo kiinteistönvälittäjän ammattiinkin vedoten.

Tuleviin valtuustoihin on syytä valita henkilöitä, jotka ovat valmiita ajamaan terveellisiä ja energiatehokkaita työskentelyolosuhteita niin nuorille kuin vanhemmille kuntalaisille.

 

Matti Kuvaja

Kiekkovaaliehdokas

kiinteistövälittäjä, LKV

 

Vältä VAALIKONEVIRHETTÄ

Ennen kuntavaaleja on tullut moniin vaalikoneisiin vastauspyyntöjä. Hyvä niin. Tämänkin lehden vaalikoneen kysymyksiin on tullut vastattua. Minusta kysymykset ovat olleet pääasiassa hyvin valmisteltuja. Entä vastaukset?

Vastasin HS:n kysymyksiin kieltämättä aika nopeasti. Nyt kun vaalikoneet on suljettu ja vastauksia ei enää voi muuttaa huomasin perusteellisen virheen. Kysymys kuului: Perinteiset arvot- kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Vastasin, että olen täysin eri mieltä. Olisi pitänyt vastata, että olen täysin samaa mieltä.

Minuun on ottanut yhteyttä jo moni kaupunkilainen ja kysynyt, että olenko vastaukseni takana.  En tietenkään ole. Koti, uskonto ja isänmaa ovat minulle tärkeimmät arvot erityisesti myös tehtäessä poliittisia ratkaisuja ja päätöksiä.

Panostammeko kotien ja perheiden hyvinvointiin tarpeeksi omassa kotikaupungissamme. Mielestäni emme ole panostaneet tarpeeksi ja nyt se on ollut nähtävänä mm. lastensuojelukustannuksien jatkuvana kasvuna. Kotiin annettaviin erilaisiin palveluihin meidän tulee seuraavalla vaalikaudella panostaa.

Avioliittolain uudistaminen on ollut esillä ja erilaisia mielipiteitä on esitetty. Minun käsitykseni mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Raamatussakin se niin ilmaistaan.

Isänmaasta tulee mieleeni ennen kaikkea kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan, jotka ovat turvanneet meille vapaan maan.

Toivottavasti suvivirttä lauletaan kaupunkimme päiväkodeissa ja kouluissa sekä muissa tilaisuuksissa vielä pitkään ja hartaasti.

 

Matti Kuvaja

kirkkovaaliehdokas

 

 

 

KOKOOMUKSEN PERINTEISET ARVOT KUNNIAAN

 

Onko kokoomus menettämässä perinteiset ja kunnioitettavat arvonsa KOTI, USKONTO ja ISÄNMAA?

Tähän kysymykseen olen saanut vastata melkeinpä päivittäin kun liikun kuntalaisten keskuudessa. Tämä kysymys kuului varsinkin kokoomuksen puheenjohtajavaalin aikana ja nyt eduskunnan käsitellessä avioliittolain tulevaisuutta. 

Kokoomuksessa on tilaa monenlaisille mielipiteille. Puolesta ja vastaan niin kuin edellisten vaalien yhteydessä ollut vaalimainontateema lupasi. Avioliittolakia käsiteltäessä monien mielipide oli, että avioliitto on yksinkertaisesti naisen ja miehen välinen liitto. Toiset olisivat olleet hyväksymässä myös homojen ja lesbojen väliset liitot.

Minun, kristillisen kasvatuksen saaneena, käsitykseni on hyvin yksiselitteinen. Avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto eikä sitä pidä muuksi muuttaa. Näinhän kirkkokin opettaa tai ainakin pitäisi opettaa. Toivottavasti kirkkokin pysyy opetuksessaan.  Kunnioitan ja pitääkin kunnioittaa toisenlaisiakin ajatuksia esittäviä kansalaisia.

Koti on ihmiselle tärkein paikka asua ja elää turvallisessa ympäristössä. Kokoomuksen arvoihin on aina kuulunut, että ihmisestä pidetään hyvää huolta jokaisessa elämäntilanteessa. Lähimmäistä ei jätetä on ollut ikään kuin itsestäänselvyys.  Nykyisin yhteiskunnasta on tullut valitettavasti yhä turvattomampaa elämää luova yhteisö.

Perheiden hajoamiset ovat tulleet yhä yleisimmäksi. Sitoutuminen yhteiseen elämään ja elämiseen on tullut yhä löyhemmäksi.

Näin kuntavaalien alla tulee mieleen panostukset perhetyöhön. Olemmeko tehneet siinä tarpeeksi? Vastaus on helppo. Panostukset perheiden jaksamiseen ovat olleet liian pienet. Tästä ovat seurauksena nähtävissä.  Esim. lasten huostaanotot ovat lisääntyneet rajusti viime vuosina. Kaupungilta kuluu monta miljoonaa huostaanottoihin. Nuorten syrjäytiminen ja samalla pitkäaikaistyöttömien voimakas lisääntyminen ovat kaupunkimme suuri haaste tulevalla vaalikaudella.

Isänmaa on luonut meille hyvä turvan ja turvallisuuden elää ja asua vapaassa maassa. Kiitos sotiemme veteraanien työhön on tässäkin yhteydessä syytä antaa ja arvostaa. Ulkopuoliset uhkat tässäkin asiassa ovat lisääntyvät. Maahanmuuttopolitiikka on kaikilla kansalaisilla suurennuslasin alla. Työperäistä maahanmuuttoa tulevaisuudessakin meidän tulee hyväksyä mutta hallitsematon muunlainen maahanmuuttopolitiikka saa kyllä tuomioni.

Vielä lopuksi ottaisin kantaa liikuntaan ja kuntoutukseen. Mielestäni parasta ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa on monipuolisten liikuntaryhmien perustaminen kaupunkiimme ja olevien lisäksi. Kuntoutukseen panostaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Toivottavasti saamme tulevaisuudessakin laulaa vapaasti suvivirttä kaikissa tilaisuuksissa rakkaassa kotikaupungissamme.

 

Matti Kuvaja

kirkkovaltuustoryhmän pj.

kuntavaaliehdokas numerolla 141

 

YLISTARON KEHITYSVAMMAISTEN TOIMINTAKESKUKSESTA MONENLAISTA TIETOA

Maiju Lemettinen otti Ilkassa 29.5. myös kantaa asiassa. Tuon oman näkemykseni, joka pohjautuu asiatietoihin. Haen lopulliseen päätökseen nimenomaan kehitysvammaisen näkökulmasta parasta ratkaisua, joka ottaa huomioon myös omaiset sekä myös kaupungin hakemat säästöt. Kiistatta kun kaupunki saa päivätoimintakäyttöön koko Päivölän kiinteistön niin kaupungin säästöt tulevat olemaan noin 150 000 € vuodessa. Kiinteistöön tulee tehdä massiivinen remontti ennen kuin myöskään säästöt ovat mahdollista.

Kehitysvammaisten päivätoiminta on lähipalvelua, joka tulee säilyttää Ylistarossa. Se on aika yksiselitteinen asia. Siitä on olemassa erilaista tutkimusta, joka on osoittanut tämän tosiasian. Monet kehitysvammaiset joutuisivat jäämään päivätoiminnasta pois jos heitä alettaisiin kuljettaa Seinäjoella.

Vierailin Lastenrannan päiväkodin tiloissa hienolla paikalla jokirannassa. Tilat sopivat kehitysvammaisten päivätoimintaan vähäisin muutoksin. Muutokset eivät paljon maksa.

Kehitysvammaiset saavat jatkaa toimintaa turvallisissa tiloissa lähellä omaisia ja palveluja.

Tähän asiaan on liitetty myös Isokylän lakkautetun koulun tilat. Ne tilat eivät sovellu ko. toimintaan. Koululle kyllä löytyy ostaja.

Tässä asiassa on myös syytetty viranhaltijoita huonosta valmistelusta. Meille sos. ja terveyslautakuntaan tuotiin kolme eri vaihtoehtoa, joista oli tehty yksi esitys. Se esitys ei meitä miellyttänyt mutta turhaan tästä asiasta on virkamiehiä syyllistää.

Nyt asia on kaupunginhallituksessa 6.6. ja uskon, että saamme kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.

Matti Kuvaja

kiekkovaaliehdokas

 

 

Kiitos luottamuksesta

 

Kiitän OmaSpstadionin omistajia jälleen yhden lupauksen toteuttamisesta nimittäin ampumahiihtotapahtuman järjestämisestä stadionilla. Kun stadionin rakentaminen oli kaupunginvaltuustossa päätettävänä niin meitä epäilijöitä oli useita. Luvattiin toteuttaa monenlaisia tapahtumia. Lupaukset on täytetty monilta osin. Hienoja tapahtumia on järjestetty meidän kaupunkilaisten iloksi. Kiitos myös puuhamiehille Mika Rinta-Keturille ja Teemu Majasaarelle ampumahiihtotapahtuman järjestämisestä. Uskoni vahvistuu siihen, että stadionista tulee meidän kaikkien keidas.

 

Matti Kuvaja

penkkiurheilija

 

ALOITE

Seinäjoen seurakunnan kirkkovaltuusto

 

Arvoisa Puheenjohtaja

HYVÄY VALTUUTETUT

 

Sisältö: Aloitteessamme esitämme, että kaikkiin Seinäjoen seurakunnan omistamiin kiinteistöihin tehdään asiaankuuluva KUNTOKARTOITUS.

 

Perustelu: Ristin juurella strategiassa vuosille 2016-2020 on yksi tärkeimmistä kohdista otsikolla

TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN, jonka sisältö on seuraava: Huolehdimme seurakunnan työntekijöistä ja vapaaehtoisista, taloudesta, RIITTÄVISTÄ JA HYVÄKUNTOISISTA TOIMITILOISTA sekä ajanmukaisista työvälineistä.

Ilmeisesti emme ole pystyneet vastaamaan strategin tavoitteisiin koska lehdestä saimme lukea vakavista kosteusvaurioista mm. Nurmon seurakuntakeskuksessa.

Toivomme, että aloitteemme johtaa myönteiseen tulokseen ja samalla vastaamme strategiamme haasteisiin.

Tämä sama asia tulisi tehdä myös kaikista Seinäjoen kaupungin omistamiin kiinteistöihin. Tällöin voisimme tehdä pitkäjänteisen suunnitelman kiinteistöjen korjaus- tai uusimistarpeesta.

 

Seinäjoella tammikuun 18. päivänä 2017

 

Kokoomuksen kirkkovaltuustoryhmä

 

Matti Kuvaja (KOK)

 

HYVÄ ONGELMA NIMELTÄ KAUPUNKI

Haluan olla tekemässä parempaa Seinäjoen kaupunkia.

Kaupungin tulee edustaa AVOINTA, OSALLISTUVAA ja LUOVAA otetta kaupunkilaisiin. Tämä vaatii uutta otetta myös kaupungin organisaatiolta.

Vuorovaikutus ja osallisuus sekä kaupunkilaisten suora osallistuminen eri muodoissa tulevaisuudessa lisääntyy. Se voi olla luonteeltaan poliittista, paikallista ja oman elämän lähipiirissä tapahtuvaa osallistumista.

Nykyään Seinäjoen kaupungissa on ylläolevaa otetta yritetty toteuttaa esim. asukaslautakunnassa, asukastilaisuuksissa, toritapahtumissa ja muissa asukasfoorumeissa.

Mielestäni siinä ei ole onnistettu parhaalla mahdollisella tavalla.

Uudenlaiset palvelut, joissa kaupungin asukas on keskiössä, ovat jo tulleet päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden työvälineeksi. Sosiaalinen media on tuonut kaupunkilaisille aivan uuden mahdollisuuden vaikuttaa kaupungin kehittämiseen. Muutkin digitaaliset palvelumallit tekevät tuloaan ja vuoropuhelu tulee lähemmäksi kaikkea toimintaa.

Ennen kaupunkilainen edusti passiivista toimijaa mutta nykyään kaupunkilainen muuttuu yhä enemmän aktiiviseksi toimijaksi.

Esimerkiksi volyymiltään iso vapaaehtoistyö pitäisi tehdä näkyväksi myös Seinäjoen kaupungissa. On monia toimintoja, kuten esimerkiksi liikuntapalvelut, jotka rapautuisivat ilman pyyteetöntä vapaaehtoistyötä.  

Seinäjoen kaupungin väkiluku kasvaa vuosittain usealla sadalla. Olisi erittäin tärkeää saada heidät mukaan kehittämään omaa kaupunkiaan ja tutustumaan toisiinsa.

On todella tärkeää kaupungille yhteisönä, että ylistarolaiset, peräseinäjokiset, nurmolaiset ja kantakaupungissa asuvat ihmiset saadaan toimimaan yhdessä yhteisen elinvoimaisen ja hyvinvoivan Seinäjoen parhaaksi. Työpaikat, hyvät sivistys- ja kulttuuripalvelut sekä monipuoliset terveyspalvelut tulee olla kaikkien saatavilla tasapuolisesti.

 

Matti Kuvaja (kok)

Seinäjoki

 

 

Yhteiskuntasopimus pienyrittäjien asialla  vai onko?

Vuodesta 1970 lukien pienyrittäjän arkea seuranneena ja kokeneena haluan ilmaista julkisen pettymyksen yhteiskuntasopimukseen. Toivottavasti se ei toteudu ainakaan nyt esitetyssä muodossa.

Ennen vaaleja 70, 80, 90 ja vielä 2000- luvun alussa luvattiin sotaveteraaneille kaikenlaista hyvää. Me kaikki tiedämme, että kovin oli pientä lupausten toteutuminen. Nyt kunnioitettuja veteraaneja ei ole elossa enää paljonkaan. Toivottavasti he saavat kaikki elää hyvissä olosuhteissa loppuelämänsä.

Jo monissa vaaleissa sama lupausten aalto on koskettanut pienyrittäjiä puolueesta riippumatta. Kovin on ollut laihat tulokset tähän saakka. Kun maahan saatiin porvarihallitus niin uskoin, että nyt on aika lunastaa ne useat eri lupaukset joita yrittäjille on esitetty.

Pääministeri Juha Sipilän johdolla alku näytti lupaavalta. Yrittäjien edustajiakin kuunneltiin mutta mikä on aikaansaatu.

Tuli monien vaiheiden jälkeen yhteiskuntasopimus kaikkine tavoitteineen. Uskon yleensä sopimiseen sillä sovitellen päästään yleensä hyvään lopputulokseen. Kaiken neuvottelujen jälkeen ei voi muuta kuin todeta, että työmarkkinajärjestöt alkoivat taas johtaa näitä neuvotteluja.

Maan hallitus pitäisi käsitykseni mukaan johtaa tätä maata ja viedä tahtonsa läpi jos ei muuten päästä yhteiseen tulokseen.

Paikallinen sopiminen olisi mielestäni antanut mainion lähtökohdan työttömyyden vähentämiseen. Varsinkin pk-yrittäjät olisi saanut siitä puhtia uusien työpaikkojen luomiseen.

Minusta hallituksen olisi pitänyt nimenomaan lainsäädännön kautta antaa mahdollisuus yrittäjille työpaikkasopimiseen. Siinä olisi se aito mahdollisuus pk-yritysten kasvuun ja kehittämiseen. Työehtosopimusten kautta tämä ei onnistu sillä siitä on näyttöä jo tarpeeksi. Työpaikoilla on yritetty sopia palkoista, työajoista, palkanlisistä ja muista korvauksista huonolla menestyksellä.

Toivottavasti yhteiskuntasopimus ei tule nyt esitetyssä muodossa voimaan vaan maan hallitus ottaa lainsäädännön kautta asiat haltuunsa. Sillä tavalla saadaan Suomi nousuun.

 

Matti Kuvaja

yrittäjä