MITÄ JOS LAITETTAISIIN KOULUT, PÄIVÄKODIT JA MUUT RAKENNUKSET KUNTOON?
Suomen valtio, kuntayhtymä ja kunnat omistavat palvelurakennuksia, jotka kuuluvat Suomen rakennuskannan heikompiin osiin. Korjausvelka on noussut jo yli 5 miljardiin euroon.
Koulujen osuus on noin 3 miljardia euroa.
Miksi näin on?
Kuntayhtymissä ja kunnissa tehdään kyllä vuosittaiset poistot rakennuksista mutta rahat ikävä kyllä on kulutettu aivan muihin asioihin kuin kiinteistöjen korjauksiin. Omat vikansa on ollut niin viranhaltijoissa kuin luottamushenkilöissäkin. Virkamiehet eivät jostain syystä ole uskaltaneet esittää korjauksia ja luottamushenkilöt ovat päätöksillään siirtäneet ja siirtäneet niiden toteuttamista.
Suomalaisissa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelee päivittäin yli 600 000 lasta ja nuorta. Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle pari vuotta sitten jätetyn raportin mukaan 12-18 prosenttia koulujen ja päiväkotien rakennuskannasta on vaurioitunut.
Seinäjoella tuo luku ei paljonkaan eroa todellisuudesta. Minun mielestä meidän pitää päästä tässä asiassa mahdollisimman pian täysin terveeseen rakennuskantaan.
OAJ.n mukaan yli kolmasosa opettajien työpaikoista on todettu terveydelle haitallinen sisäilmaongelma.
Mitä tästä aiheutuu?
Huono sisäilma altistaa lapset ja nuoret sekä heidän opettajansa infektioille, allergioille ja astmalle. Vuosittainen koulujen korjaustarve on moninkertainen toteutuneeseen verrattuna. Vanhojen, huonokuntoisten ja tekniikaltaan vanhentuneiden rakennusten toinen ongelma on huono energiatalous.
Valtio ja kunnat kärsivät rahapulasta. Koulut kuitenkin voitaisiin laittaa kuntoon, jos oppilaiden hyvinvointi laitettaisiin prioriteettien kärkeen. Näin ainakin minä haluaisin. Jos velkaa kerran otetaan, niin käytettäköön sitä sitten tulevaisuuden tekijöiden hyväksi.
Kiinteistöjen tekniikan modernisointiin tulee tulevaisuudessa panostaa sillä se on hyvin kannattava investointi. Nykyaikainen tekniikka on tehokkaampaa kuin vanhanaikainen järjestelmä. Sisäilmaolosuhteet paranevat ja energiakulutus putoaa.
Nämä ylläolevat asiat olen todennut todeksi ollessani monien rakennustoimikuntien puheenjohtajana.
Parantaako investoinnit energiatehokkaaseen kiinteistötekniikkaan sisäilman laatua?
Kyllä. Se parantaa myöskin toimistojen työympäristöä ja taloyhtiöiden asukkaiden olosuhteita ja asumismukavuutta.
Rakennusten sisäilmaongelmien hoitaminen on yksi parhaista sijoituksista, jotka yhteiskunta voi tehdä. Korjausten laiminlyönti ja energian tuhlaaminen on suorastaan vastuutonta toimintaa samaan aikaan, kun kunnat leikkaavat varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja terveydenhuollon resursseista. Tällaisesta päätöksenteosta minä ainakin sanoudun irti jo kiinteistönvälittäjän ammattiinkin vedoten.
Tuleviin valtuustoihin on syytä valita henkilöitä, jotka ovat valmiita ajamaan terveellisiä ja energiatehokkaita työskentelyolosuhteita niin nuorille kuin vanhemmille kuntalaisille.
Matti Kuvaja
valtuustoehdokas (kok)
kiinteistövälittäjä, LKV